Leivontablogit esittelyssä - Sokerivaltakunta
Sokerivaltakunta- blogin takana häärii Sanja. Sanja on blogannut vuodesta 2013.
Blogi löytyy osoitteesta http://sokerivaltakunta.blogspot.fi/
Sanja valittiin vuoden 2015 Leivontafoorumilaiseksi, joten blogiesittely on nyt ajankohtainen.
Kuka olet ja mistä lähti innostus bloggaamiseen?
Olen Sanja, kotoisin Bosniasta. Kolmen kouluikäisen lapsen äiti ja äskettäin valmistunut leipuri-kondiittoriksi, herkuttelija, kakkuaddikti. Päivä ilman herkkuja tuntuu siltä kuin ei olisi elänyt lainkaan. Kaupan makeisia tai keksejä en syö makeannälkääni. En ole kuitenkaan totaalisen nirso, joten joskus maistelen uutuuksia. Suklaa sytyttää kaikki aistini ja sulatettuna maistuu entistä paremmalta leipomuksissa!
Blogini oli aluksi tarkoitettu vaan muutamille työkavereilleni, jotka halusivat oppia tekemään muutamia bosnialaisia arkiruokia. Oli niin helppoa laittaa ohjeet ja vaihekuvat sinne, niin kaikki löytäisivät ne sieltä. Kakkujen kuvat laitoin harjoittelumerkeissä. 28.1.2013 postitin ensimmäisen kuvan blogiin. 6.2.2013 Akvaariokakkuni keräsi 8 kommenttia (mm. huippubloggaajistakin) ja yli 200 klikkausta päivässä. Silloin tajusin, että blogiani lukivat muutkin kuin työkaverit. Innostuin kirjoittamaan lisää ja tunne blogin suosion kasvamisesta toi paljon iloa. En voi enää kuvitella elämääni ilman tätä blogia. Se on tärkeä osa minua.
Olet kotoisin Bosniasta, kuinka tämä näkyy leipomisessasi?
Bosnian herkut ovat täynnä pähkinöitä, voita ja suklaata. Jauhot ovat kakkutaikinassa useasti korvattu pähkinöillä ja leivon hyvin usein halusta ja tottumuksesta juuri meidän perinteiden mukaisesti. Suolaiset leivokset ovat monesti tehty filotaikinaan. Ne leipomukset eivät jätä ketään kylmäksi. Oman tuttavapiirin lisäksi niihin ovat ihastuneet myös lapsien kaverit. Myös itse tehdyn filotaikinan ohje löytyy blogistani.
Kuinka sinusta tuli alan ammattilainen / millainen tarina alavalintasi takana on?
Tuntuu kuin olisin leiponut aina. Se on ollut rakasta ja mieluisaa puuhaa. Usein haaveilin työpaikasta missä voisin leipoa koko ajan. Siksi lähdin opiskelemaan leipuri-kondiittoriksi. Opiskelin oman työni ohella ja kävin silloin työharjoittelussa erilaisissa paikoissa. Tieni oli todella rankka, sillä oli viikkoja jolloin aamuyöstä olin ensin leipomossa 7h tehden rankkaa työtä ja jatkoin seuraavat 8h varsinaisessa työpaikassani vaneritehtaalla.
Töitä alalla oli hyvin tarjolla, mutta opiskelun aikana tajusin, etten leipomossa olisi ikinä kestänyt ’määräilevää pomoa’. Leipominen on taidetta ja minä haluan leipoa omalla tavallani. Yrittäjäksi en myöskään suunnitellut ryhtyväni, kun en mieluusti leivo samaa kakkua tusina kaupalla, en edes kahta. Pelkäsin myös, ettei se enää olisi ollut hauskaa. Samoihin aikoihin sain monipuolisemman työn tehtaalta, joten tyytyväisenä jatkoin leipomistani harrastuksena.
Mistä ammennat ihanat, makuhermoja herättelevät ideasi?
Yleensä ne ideat syntyvät vasta tekovaiheen aikana. Harvoin suunnittelen tarkasti, lähinnä silloin kun lapsilla on synttärikakuistaan toiveita. Silloinkin monesti viimeistely lipsahtaa kädestäni ja kakuista tulee yllätyksiä, mutta onneksi useimmiten positiivisella tavalla. Jos leivon tuttaville yritän olla tarkka ja toteuttaa toiveet. Onneksi yleensä saan vapaat kädet.
Mitä puuhaat keittiössäsi mieluiten tai mitä leivot mieluiten?
Niin kuin sanoin jo, harvoin tulee tehtyä samaa leivonnaista kahdesti. Tykkään kokeilla uutta ja yhdistellä eri makuja. Mieluiten leivon suklaisia herkkuja.
Jos jauhot eivät riitä, mitä teet?
Kuten muutenkin elämässäni: sovellan!
Ensimmäinen ajatus on luonnollisesti korvata jauhot bosnialaisittain pähkinöillä ja ellei se syystä tai toisesta sovellu, niin juoksen kauppaan.
Jos asuisin Bosniasta, koputtaisin vain naapurin ovea. Täällä en uskalla.
Mikä olisi unelmiesi leipomus, jota et ole vielä tehnyt?
Kakku, joka kuvailee minua: sellainen mikä nauraa koko ajan.
Onko keittiösi täynnä leivontatarvikkeita? Mikä on seuraava hankinta?
Pitää miettiä tarkkaan. Kohta ei enää mahdu mitään. Ja kuitenkin kaikkea uutta on kiva kokeilla...
Kun leivot, onko keittiön ovi lukossa? Onko muun perheen viisainta pysyä loitommalla?
Vaativampia koristeita teen yöllä ruokapöydän ääressä. Silloin riittää tilaa, rauhaa ja valoa. Muuten monesti yritän ottaa lapset mukaan, mutta ilmeisesti olen liian vaativa. Vanhin tytär leipoo ainoastaan, kun en ole kotona.
Keittiössämme ei ole ovea, mutta kukaan ei yleensä eksy sinne, kun olen leipomassa.
Mikä on lempileivonnaisesi, jonka nautit kahvilassa?
Joku suklainen, missä on paljon kreemiä tai moussea.
Mikä on mielestäsi onnistuneen leivonnaisen salaisuus?
Sama muotti toimi leivonnassa kuten elämässäkin: hyvä mieli, positiivinen asenne, rakkaus ja usko. Pahalla päällä ei kannata astua keittiöön. Silloin ei mikään onnistuu.
Onko blogissasi jokin "erityisosio", josta haluaisit mainita?
Tietenkin. Blogistani, leivoksien lisäksi, löytyy paljon suolaisia leipomuksia ja hyvää bosnialaista ruokaa, mikä on suhteellisen helppoa valmistaa. Niissä on paljon kasviksia, monipuolista ja erittäin terveellistä. Ne eivät sisällä vahvoja, eikä erikoisia mausteita, lähinnä yrttisuolaa ja mustapippuria. Suosittelen kokeilemaan. Jos olet pelkästään leivonnan ystävä, kokeile vaikka valmistaa itse filotaikina. Se on paljon helpompaa kuin miltä näytää ja kun kerran onnistut ihastut ihan varmasti. Selkeä kuvallinen ohje löytyy blogistani. Monet ovat kiitelleet.
Sanjan löytää Leivontafoorumilta nimimerkillä Sokerivaltakunta.