Ärrin purrin murrin mörrin

Edelleen: ei mitään ongelmia koskaan ollut flora vispin kanssa mutta käytön olen kyllä aloittanut vasta ilmeisesti sen huonontumisen jälkeen ainakin kun näitä juttuja lukee.. Vähän vaniljakreemijauhetta ja lopputulos täydellistä.

Ja samaa mieltä muista vispikermoista ja ihan siitä aidosta kermasta. Tarttuu oikeen kitalakeen kun on niiiin rasvaista! Mutta kerman maun saa ihanasti kun laittaa 1/4 vaahdosta kermaa ja loput flora vispiä. ♥

Nyt on pakko kysyä että mihin tarvitsit juuri tuota baby blueta? Esim jos wiltonia haluaa käyttää niin tuo royal blue menis niin liki että mummokaan erota sitä sävy eroa jos vaalean sinistä massaa tekee, eli mihin tarkoitukseen tuo oli pakko saada? Sky bluen kyllä itsekin skippaisin kun taittuu vihreään..

Sen puutos voi johtua siis siitäkin että yksikään myyjä ei pidä sellaista sävyä valikoimissa joka ei myy/on helppo sekoittaa itse.

No itse asiassa haeskelin vain vaaleansinistä. Royal Blue näytti kovin tummalta värikartassa, ja mulla on vähän huonoja kokemuksia punaisesta väristä, kun yritin tehdä siitä vaaleanpunaista. Ei tullu hyvää. Harmillista, jos toi tummempi sininen olis toiminut ja kaikki haeskelu oli turhaa

No nyt sen kanssa on sitten ongelmana liian paksu vaahto. Vaikka yritän olla vatkaamatta yhtään enempää kuin on tarpeellista. Vatkauskepussa vaahto näyttää juuri sopivan paksulta, mutta kun siirrän sen pursotuspussiin ja alan pursottamaan on tulos ilmakuplia täynnä oleva rakeinen pinta. GGGRRRRRR!!!

Vinkkinä tohon kerman pursottamiseen. FST:ltä tuli sarja (pari jaksoa kai vielä tulemattakin) Sokerileipurin herkut tai jotain sinnepäin. Siinä se leipuri laappasi kermavaahtoa raapalla muutaman kerran ennen pursotuspussiin laittamista just sen takia, että sai siitä vaahdosta liiat ilmat ja suuret kuplat pois. Ajattelin ite testata seuraavan kerran kun kakkua teen.

Mikä punainen on kyseessä? Ja mihin olet koittanut punaisesta tehdä? Pohjavärihän ratkaisee, eli suurin ongelma on keltaisuus missä tahansa massassa tai kermavalmisteessa. Periaate perus punainen, keltainen ja sininen, niillä IHAN OIKEASTI saa kaikkia sävyjä. Navy Blue värinäkin on vain sitä perus sinistä ja tilkka mustaa tungettuna samaan purkkiin ja laitettu hieno nimi. Pitäisiköhän tänne miettiä tutoriaalia värien sekoittamisesta? Tummempi väri kartalla tarkoittaa vaan että sitä täytyy laittaa vähemmän jos haluaa vaaleampaa.

Itse luin jostain että tuo baby blue vain olisi ollut juuri se perus sininen, eli itse haluaisin sen jossain välissä sen takia. Ja tottakai värisävyn merkitys suurenee mitä vaaleammaksi mennään, koska ne muut värit kun sininen näkyy selvemmin. Eli esim juuri sen olisiko ollut sky bluen kun näki jo siitä mallista että on vähän vihertävää, niin se malli on kuitenkin tehty valkoiselle pohjalle, joten lopputulos on todennäköisesti perus esim kermavaahtoon vielä paljon enemmän vihreämpi.

Mutta hyvin on sugarflairin navy bluellakin selvitty, varsinkin tuon wiltonin valkoisen hommaamisen jälkeen (poistaa keltaisuutta, ei niinkään värjää valkoiseksi). Sugarflairin värit oli ensimmäisiä mitä hommasin ja wiltonin pinkki oli ensimmäinen mitä sain yhden kakun yhteydessä lahjaksi. Ja nyt olisi sitä mukaa kun sugarflairit loppuu tarkoitus korvata kaikki wiltoneilla. On sitten vaan pikkusen riittosampaa tavaraa! Mutta Sugarflairin extrat (extra black ja extra red) varsinkin kun on isommassa purkissa, on myös loistavia hankintoja. Ihan noin niinkun mielipide tähän loppuun.

Vinkkinä tohon kerman pursottamiseen. FST]

Ahaa... täytyy itsekin kokeilla tuota seuraavan kerran. Kiitos vinkistä!

Yritin tehdä marsipaanista vaaleanpunaista Wiltonin Red Red -värillä. Ja halusin sellaista oikein purkkapallovaaleanpunaista. Ainakin marsipaanin kanssa kävi niin, että oikein vaaleaa värisävyä kun yritti, niin tulos oli aika lailla karmiininpunaiseen vetävä.

Wiltonin Sky Blue -värillä kun yritin saada sokerimassasta, marsipaanista ja kermavaahdosta vaalean sinistä, lopputulos oli turkoosi. Tein silloin ristiäiskakkua, ja mulla oli siihen päälle muovinen vaaleansininen koriste valmiina. Lopputulos oli kaikkea muuta kuin hyvä, kun muut koristeet oli sitten lähinnä turkooseja. Kermavaahtoa en voinut edes käyttää. Siksi haeskelin oikeaa vaalean sinistä väriä. Baby blue kyllä on nimensä mukaisesti sellainen vaaleansininen mitä esim. vauvanvaatteissa käytetään. Oli just sopiva mun tarkoituksiin, kun sen sitten vihdoin sain.

Värejä saa hyvin sekoitettua ja pääväreillä pärjää pitkälle, mutta ainakin mulle on muodostunut haasteeksi saada kaksi kertaa sama väri / sävy, jos jostain syystä eka satsi on loppunut kesken.

Edit: jatkanpa vielä omaa juttuani. Tuli mieleen vielä sellainen asia, että mielestäni Wiltonin väreissä on sellainen ongelma, että sieltä ei löydy ihan niitä perusvärejä - keltainen, punainen, sininen. Kaikki värit on murrettuja tai taitettuja johonkin suuntaan. Näitä tuunattuja värejä kun sekoittelee keskenään, niin aina ei tule sitä mitä "tilaa". Esim. minulla on tuo punainen (joka ei ole ihan perusväripunainen) ja sitten Golden Yellow. Niitä kun sekoittaa, niin perusväriopin mukaanhan pitäisi tulla oranssia. Todellisuudessa niillä saa mukavan persikan sävyn aikaiseksi. Oikein nätti väri - paitsi jos tarttee sitä oranssia...

Täytyy tulla avautumaan nyt ihan toisesta asiasta. Mulla on omat synttärit tulossa ja haluaisin tehdä tarjottavaksi kaikkea sellaista ihanaa, josta ite tykkään. Mulla on kuitenkin perin pikantti maku, ja tykkään sellaisista jutuista, joista suurin osa ei tykkää. Eli jos teen sitä mitä ite haluaisin syödä, niin ne ei maistu vieraille.

Niinpä näistä taitaa tulla taas yhdet kinkkuvoikkari - mansikkakakku -juhlat. Ei niin, et niissä jotain vikaa olis, mut silti. Arg.

Mieleni halajaisi nyt ihan näin päällimmäisenä jotain Espanjalaistyyppisiä tapas-juttuja, parmankinkkua & hunajamelonia, ihania ihania oliiveja, aurinkokuivattuja tomaatteja. Tai dolmatesseja tzatzikin kanssa. Texmex-voikkaria on tehnyt mieli kokeilla ja sit homejuustopäärynäpiirasta. Tai juustotäytteisiä tuulihattuja (homejuustoa siis).

Jälkkäriks joku oikeen kirpee lemon pie. Sellanen, ei ikenetkin vetäytyy! Täytekakku tulee mulla jo korvista.

No oikeesti, mun mielestä ei mitään extreme -juttuja, mut mulle taitais jäädä noitten kemujen jälkeen aika paljon syötävää rääppiäisiksi.

Kuulostaa ihanilta! Tee kuule niin, et varaat jonku tavis kakun pöytään ja sit lisukkeeksi noita ihanan kuuloisia herkkuja. On sitten jokaiselle jotain
Homejuustopäärynäpiiras varsinkin kuulostaa ihanalta, eikä yhtään extremeltä! Itse olen yleensä tuollaisen piirakan tehnyt ananaksesta tai persikasta, mut täytyy joskus kokeilla päärynöitä

Mrr! Pakastin täytekakkupohjan n. 1 kk sitten. Sulatin kaksi päivää sitten ja tulos: koko kakku on kivikova. Sulatin sen jääkaapissa ja ihmettelin ensimmäisen päivän jälkeen miksi kakku on kova. Toisena päivänä kakku olikin kivikova. Eli ei muutakuin uutta leipomaan...

/ aleksi, huomasin joo...

kotipakastimet on liian lämpimiä sitte pidempin pakastuksiin.. niiku ehkä huomasit

Kyllä niitä aika-ajoin tulee minullekin.Viimeksi tänää kun kärväytin suklaan ekana ja kondiittorinsokerin sen jälkeen käyttökelvottomaksi levyllä.Uusi satsi sittne vaan kumpaakin tekemään,mutta toisella kertaa onnistu.Kyllä aluksi otti päähän hurjasti.Mut nyt on asiat hyvin.

Tytön synttärit alkaa parin tunnin päästä ja mikään ei onnistu Täytekakun ensimmäinen kuorrutus meni jostain ihme syystä ihan rakeiseksi, maku oli hyvä, mutta ulkonäkö karmea. Onneksi kaapista löytyi tarpeita toisenlaiseen kuorrutukseen ja se onnistuikin. Prinsessakakkua teen (siis prinsessan näköistä) ja halusin lisäksi helmaan pursottaa kermalla kauniit koristeet. Olisi pitänyt antaa kerran onnistuneen olla. Kerma oli vielä ihan hyvää pussiin laitettaessa, mutta pursotus vaan levisi, nyt siinä on pelkkää viivaa kauniiden laineiden sijaan. Poiskaan en voi kaapia, kun on eri väristä Ja niinkuin ei riittäisi jo vastoinkäymiset, niin voikkarin päällinen jäi kokkareiseksi. Sama päällinen kuin ennenkin, mutta nyt ei sitten näytä mikään onnistuvan. Pakko purkaa tänne, ettei mene juhlat pilalle omaan kiukutteluun

Tohon Miian aikaisempaan ihmettelyyn, jäi mieltäni vaivaamaan kun tiedän että wiltonila on perusvärit, mutta jokaisella värillä on nuo omat nimensä, eli valikoimassa ei ole pelkkiä blue/yellow/red:iä, joten on olemassa ihan nämä perusvärit ja samassa paketissakin vielä. Tuo vaan ihmetytti että se oli juuri se sky blue se perus sininen, koska baby bluen olen jostain aiemmin lukenut, mutta koska tieto on wiltonin omilta sivuilta niin tokkopa se kamalan väärää infoa on.

Pakko purkaa tänne, ettei mene juhlat pilalle omaan kiukutteluun

Ja tuo höyryjen päästely tänne on kyllä hyvä idea! Aina välillä on noita päiviä ja harmi jos ne osuu semmoselle päivälle, ettei voi ottaa hetken taukoa ja yrittää uudelleen, kun pitäis olla valmista jo.. Been there, done that, ja täydet sympatiat täältä sulle Kookos.

NYT OIKEESTI!!! Paha karma vaanii mua tai jotain. Kun aikaisemmin kirjoitin pakkasessa kovettuneesta kakkupohjasta, se oli vasta alkusoittoa... Tein uuden kakkupohjan ja seuraavana päivänä aloin kasaamaan sitä. Leikkasin kakun kolmeen osaan, ja päällimmäinen osa hajosi melkein käsiin. Kostuttelin pohjat rauhassa ja tein mansikkatäytteen. Alkuperäisessä ohjeessa käytettiin oikeita mansikoita, minä luistin siitä missä aita on matalin ja otin marjasosetta. Mietitytti kyllä jo siinä vaiheessa, että miten kakku muka kovettuu. Pistin yhden liivatelevyn sekaan ja kasasin kakun varmuuden vuoksi vuokaan. Pistin vuoan jääkaappiin, siivosin hieman ja aloin tekemään suklaatäytettä. Mansikkatäyte näytti hyvältä, kun kasasin kakkostäytteen. Siirsin vuoan taas jääkaappiin ja siivosin.

Kuorrutusvaiheessa totesin, että Wiltonin sininen marsipaani on todella kovaa. Sain hiki hatussa työstää marsipaania, jotta se olisi edes käsiteltävää. Otin kakun jääkaapista ja napsautin irtopohjavuoan reunat irti. Mansikkatäyte alkoi heti valumaan pois ja kiireen vilkkaa levitin kakun päälle kreemin ja marsipaanin. Alkuperäisenä ideana oli maalata Wiltonin ihonvärisellä pastavärillä marsipaanin päälle. Avasin purkin, ja kappas kappas, juuri minun tuuriani! "Ihonvärinen" pastaväri oli kutakuinkin tämän väristä. Tumma siirappi olisi ehkä lähinnä sitä väriä.
Arvatkaa vain ketuttiko?

Siis pastavärihän on tiivistettyä väriä ja ne on kaikki todella tummia purkissa. Jos sen haluaa vaaleammaksi niin sitä sitten laimentamaan vedellä/alkoholilla, kummalla maalaakaan ja jos haluaa paksua väriä niin voi laittaa vaikka ihan valkoista sekaan.

Yritin laimentaakin sitä. Pistin ensin ihan vähän vettä ja sekoittelin. Väri pysyi samana. Sitten lisäsin vettä pikkuhiljaa, kunnes totesin että väri ei muutu mihinkään.

Tohon Miian aikaisempaan ihmettelyyn, jäi mieltäni vaivaamaan kun tiedän että wiltonila on perusvärit, mutta jokaisella värillä on nuo omat nimensä, eli valikoimassa ei ole pelkkiä blue/yellow/red]perusvärit[/url] ja samassa paketissakin vielä. Tuo vaan ihmetytti että se oli juuri se sky blue se perus sininen, koska baby bluen olen jostain aiemmin lukenut, mutta koska tieto on wiltonin omilta sivuilta niin tokkopa se kamalan väärää infoa on.

Aika jännä, koska mulla on toi Christmas Red, joka mun mielestä on todella kaukana peruspunaisesta. Se on mun mielestä ihan nimensä mukaisesti sellainen tunkkainen joulunpunainen. Mä miellän perusväripunaisen samanväriseksi kun esim. tässä värikartassa]http://www.ncscolourfin.com/ncs/[/url].
Niin ja ruskeahan, joka tossa paketissa näkyy myös olevan, ei tietysti ole perusväri ollenkaan

Mullahan ei tosiaan ole henkkoht kokemuksia kovinkaan monesta wiltonista kuten sanoin, mutta ainakin sugarcraftin punanen on just niin joulunpunanen minkä ite miellän kirkkaan punaseks. Ja ruskea ei ole perusväri mutta jos on tummia pastavärejä jotka on tosi tujuja ja on valkonen massa mihin se yleensä sekotetaan niin ruskea on paras väri pehmentämään mitä tahansa väriä ja mahdollistaa mm ihon värin nätiksi saamisen, joten ite pidän kyllä tuota väripakettia elintarvikevärjäilyn kannalta parhaana mahdollisena. T: Maalariamiksen ja sisustuskoulutuksen käyny, joka on jokusen ncs värikartan eessä istunu jokusen monta oppituntia

Joo välillä käämit palaa totaallisesti kun jokin aine esim loppuu kesken. mutta tänään ne paloivat tai njo paloivat ja paloivat mutta kuitenkin ihan sen takia kun olin leiponut ystävänpäiväksi töihin kakun ja innoissaan siitä eilen töissä sanoin että saavat tänään kakun. No tänään sitten töihin lähtiessäni otin kakun jääkaapista pois ja kakku oli semmoisessa irtopohjavuoassa. Kuinka ollakkaan hakanen vai mikä onkaan aukes sillä seurauksella että koko kakku tippui lattialle ja viellä väärinpäin!

Toinen kissoistani taisi saada sydänkohtauksen kun kakku läsähti suoraan viereen ja juuri kun hää oli nauttimassa katkarapu annostaan. Toinen kissani joka on oikea herkkupeppu käytti tilaisuuttaan hyväksi ja kaukkasi kakusta palasen. En kyl sitä kakkua enään töihin vienyt =) Tai eihän sitä teidä miten heille olis siellä maistunut, roska,hius,kissankarva, pöly hyydykekakku =)

Jos kaikki voi mennä pieleen kahtena päivänä peräkkäin. Pääsiäisenä meillä kävi useampanakin päivänä vieraita ja kahvipöytään piti leipoa pari quichea ja porkkanakakkua... Leipomaan aloitellessa ajattelin tyhjentää ensin astianpesukoneen ja jotenkin onnistuin sohlaamaan lasit kaapista päälleni. Lopputulemana parissa sormessa vekit ja tolkuttomasti verta pitkin keittiötä. Poika (9kk) matkaan, mies kuskiksi ja ensiapuun.

Melkein kolmen tunnin jonotus päivystyksessä ja lääkärille. "Tässä on nyt vaan sellainen pieni ongelma että sulla on toi sormus sormessa". Pakkohan se oli sitten hajottaa kappaleiksi, sormi oli sen verran turvoksissa että poiskaan sitä ei olisi mitenkään saanut. Tunnin verran hajottivat parhaimmillaan kolmen sairaanhoitajan avulla sormusta, hajosi se leikkurikin millä niitä poistavat

Kotiin päästiin lähempänä puoltayötä, oli pakko todeta että en enää jaksa alkaa leipomaan. Aamulle menee vaikka hiton kiire tulee ja porkkanakakkukaan ei tykkää. Aamulla sitten quiche nro 1 uuniin ja yksikätisenä porkkanoita raastamaan, kun aloin ihmetellä mistä kuuluu ropinaa ja sihinää. Vilkaisu uuniin ja siellähän se syy oli, vuoan pohjan olin kiinnittänyt jotenkin kehnosti... Suurin osa täytteestä oli jo valunut uuninpohjalle, siihen hätään keksinyt muutakaan kuin peltiä ritilän alle. Quiche oli muna-kermaseoksen puuttumisesta huolimatta ihan syötävää, ei tosin hirveästi hymyilyttänyt kun sitä muutaman desin munakasta kuurasi pois uuninpohjalta

Porkkanakakku sentään oli suunnilleen sellaista kuin pitikin, mitä nyt olin ostanut liian vähän tuorejuustoa ja päällinen jäi vähän ohueksi. Se pirun uuni kuitenkin kärysi edelleen. Kiireessä pesin uudelleen ja "tehopesun" jälkeen kärysikin enää uuninpesuaineelle. Seuraava quiche meni sitten roskiin kun haisi niin epäilyttävälle. Ja eikun uutta tekemään... Ihan vain muutama ärräpää taisi lennellä.

Jos jotain positiivista pääsiäissekoiluista, ainakin on puhdas uuni nyt